Salipöpöt mokomat!

Niin se aina vaan on, tauon jälkeen sairastun ensimmäisellä tai toisella viikolla salin "uusista" pöpöistä. Nyt on eilisestä ollut kurkku (ja siitä johtuen korvakin) kipeä. Flunssainen en sinänsä ole, vähän vetämätön ehkä. Tai sitten vaan kuvittelen niin.
************

Eilen sain lenkin jälkeen luettua kivasti saksaa. Kirjottelin myös taukojumppana päiväkirjaa ja huomasin, että Marraskuun 11.11.11 matkakirja on vielä osin täyttämättä ja täyttelin hetken sitäkin, Palasin kuitenkin takaisin lukemaan oppikirjoja (ja vähän sitä saksankielistä sisustuslehteäkin) ja zumbasin "välitunnilla".
Kurkku- ja korvakivun takia löhösin jälleen tämän jälkeen sängyllä saksaa oppimassa.
***********

Uusi ruokajärjestely, eli vanhaan palaaminen siis, on ihanaa.
Koko päivä aikaa vain itelleni ja työlleni (mikä se sitten milloinkin on!), eikä tarvitse kattila kädessä vilkuilla kelloa. Saan ruoan valmiiksi kun muut ovat harrastelemassa ja kaikki ovat illalla rentoina ruokapöydän ääressä. Jutustelemme kuten ennenvanhaan ja nyt täytyy myöntää, että on se vaan kätevä paikka vaihtaa kuulumisia, tuo ruokapöytä. Olen kaivannut näitä hetkiä.

Kyllähän joka päivä kysyn lapsilta, miten päivä on mennyt. Mutta on eri asia kysyä kaikilta samaan aikaan, ja kun lapset kertovat juttujaan, toisille tulee lisää asioita omasta päivästään mieleen.  Lisäksi lapsoset ovat illalla jo saaneet rauhoittua koulupäivän kiireistä ja jäsennellä omia ajatuksiaan. Vastaukset ovat ehkä siksikin perusteellisempia.

Samalla pöydässä kartoitetaan tulevia menoja ja keskustellaan asioista syvällisemmin koko perheen kesken. Kyllä meillä jutellaan varsinkin viikonloppuisin olkkarissakin, mutta monta asiaa unohtuu viikon aikana, jos kaiken panttaa viikonloppuun. Ja ehkä lapsistakin on mukavampaa se, että isä ja äiti kysyvät samaan aikaan kuulumiset, kuin vuorotellen. Mies nimittäin yleensä saapuu viimeisenä kotiin.
************

Kohta häippäsen taas pihastelemaan koirien kanssa. Perjantaisin aamulenkkiä ei juosta ja kävin tuossa jokin aika sitten metsässä kävelemässä koirien kanssa, mutta oli liian vähän päälläni ja käännyin takaisin. Jotenkin tuntui ilma kovin vilpoiselta. Ehkä onkin vähän kipeyttä kuitenkin muuallakin kuin vain kurkussa.
Otankin tänään levon kannalta, en zumbaile, juokse tai saleile. Vain kävelen.
***********

Ja nythän muistinkin, että kynsistähän tässä piti kirjotella! Aamukankeus päästä ei ole vieläkään hävinnyt?
No, maanantaina jos muistan, palaan asiaan.

Hyvää viikonloppua!