Ihanata!

Kaikki on tänä aamuna ihanata, mutta erityisesti se, että pääsin taas lenkille.
Aamukuudelta herätyskello pirahti ja siitä sitten reippaasti suoriuduimme juoksemaan miehen ja koirien kanssa. Juoksimme kiertotietä salini kohdille, minä jäin siihen ja mies juoksi koirien kanssa kotiin.

Salilla tein sitten lihaksistoa kohentavaa harjoitusta, pienellä muutoksella entiseen. Aikaakin kuluu nyt vähemmän, kun nostin painojen määrää ja laskin toistojen määrää. Meikäläinen siirtyi nyt harjoittelemaan tällä tavalla.

Salilta juoksin taas kotiin, mutta huomenna otan protskupatukan tai banaanin mukaan... Meinas veto loppua kesken pelkällä vesitipalla, minkä otan lääkkeen kanssa tyhjään vatsaan (pitää odottaa puolisen tuntia, ennenkuin saa syödä).

Aamusali tuli mukaan kuvioihin, kun näitä meidän menojamme mietittiin. Lapset aloittivat miehen ohjauksella saliharjoittelun toisella salilla ja kun on lisäksi ratsastusta ja sulkapalloa ja squash-tunti lapsilla joinain iltoina, jäi oma saliharjoitteluni vähemmälle. Ei vain riittänyt aika, sillä koiria pitää olla jonkun kotona vahtimassa (hillitsemässä haukkumista), valitettavasti.
Oli siis aika järjestellä aikataulut uusiksi. Ja voin kertoa, että olen ennemmin aamuihminen kuin iltaihminen, mitä urheiluunkin tulee, joten tämä tuntuu ihanalta järjestelyltä.
Kotona voin sitten zumbata kun ja jos tuntuu siltä, joko päivällä tai sitten illalla kun muut ovat salilla.
**************

Pistimme sitten ruokarytminkin uuteen kokeiluun.
Saksassa söimme  "Eurooppalaiseen tyyliin", eli ruoan vasta myöhemmin illalla. Nyt emme syö koskaan samaan aikaan aikataulujen takia (joko harrastusten tai miehen työn/ lasten koulujen takia) ja päätin, että siihen tulee muutos tai ainakin sitä kokeillaan. Eihän se maata kaada, jos emme joka päivä samaan pöytään ehdikään, jos tämä ei onnistu, mutta olisi kiva istua kuulemaan ruokapöydän ääreen kaikkien kuulumiset- kaikkien samaan aikaan. Olemme kamalan perhekeskeisiä ja yhteinen ruokailu on ollut aina tärkeä. Nyt tuntuu, että kaikki vaan menevät ja tulevat, ruokakin seisoo hellalla (tai jääkaapissa) odottamassa seuraavaa syöjää ja mikro on kovassa käytössä. Yök.

Ongelmaksi saattaa muodustua se, että vahva ruoka syödään vasta kahdeksalta tai sen jälkeen, miten se vaikutaa uneen ja ruoansulatukseen. Toisaalta, tuskin kukaan muutamaan tuntiin siitä vielä nukkuu, eli ei tuossakaan ongelmaa ole, jos sellaista ei siitä tehdä. Kai.
Pitää vaan opetella taas tekemään ruoka myöhemmin ja suunnittelemaan ruoat ehkä niin, että niinä päivinä kun on kiireempää, mietin ruoan hyvissä ajoin helpoksi valmistaa. Jääpähän päivään sitten enemmän tunteja kävellä, zumbata ja siivota- heh.
***************

Viikonloppu meni Ikeassa ja vielä täksikin päiväksi on miehellekin kasaamista ja poraamista. Nyt on ruokapöytä keittiössä ja sänky pojalle, sekä jotain muutakin. Kuvia seuraa, kun kaikki on valmista ja saan tämän kamalan sotkun täältä siivottua (aloitan ihan kohta, ihan justiinsa kohta...).
Pyykkiäkin odottaa tuossa taas vuori silitettäväksi, selkä ei tykännyt silitysideasta, mutta nyt en voi sitä enää siirtää millään tekosyylläkään. Huokasu.
***************

Äänestämässä on käyty lauantaina, velvollisuus suoritettu ja oikeus käytetty. Treffeilläkin miehen kanssa kävimme kahdestaan, syömässä siis. Oli ihanan rentouttavaa, varsinkin kun arkisin taas joulun jälkeen ollaan syömisissä hieman tiukisteltu. Tai sanotaan, että syömisiä tarkasteltu.

Mutta. Minulla on ihan törkeän hyvä fiilis tänä aamuna ja paras varmaan lähteä nyt kaivamaan silitysrautaa, ennenkuin vallan leijailemaan alan.
Kaikille mukavaa päivää!